Kafkan The Trial jiddishin vaudeville-sensaationa yhtyeessä!

Kafkan The Trial jiddishin vaudeville-sensaationa yhtyeessä!

Tänään, 28. lokakuuta 2025, Berliner Ensemble juhlii Barrie Kosskyn arvostetun Franz Kafkan "The Trial" -tuotannon ensi-iltaa. Ainutlaatuisella lähestymistavalla Kosky, joka nautti menestyksestä edellisessä Kolmenpennisen oopperan tuotannossa, yhdistää elementtejä jiddishin vaudeville-teatterista, jotka heijastavat erityisesti Kafkan yhteyttä juutalaiseen kulttuuriin. Tuotanto näyttää Kathrin Wehlischin näyttelemän Josef K:n hyppivänä ja haavoittuvana klovnina, joka tarjoaa jännittävän kontrastin romaanin synkälle sisällölle.

Kosky tulkitsee päähenkilöä ympäristössä, joka haastaa perinteiset draaman odotukset. Kafkan teosten "koneiston" sijaan, joka usein ymmärretään byrokratiaksi, Kosky näkee sen juutalaisuuden ilmaisuna. Tämä näkökulma tulee selväksi näyttämöympäristön muuttuessa, joka muuttuu synagogaksi Josef K.:n pidätyksen jälkeen. Lisäksi asianajaja Huld ei näy suoraan, mutta hänen läsnäolonsa on havaittavissa hänen äänensä kautta, mikä korostaa Koskyn erityistä dramaturgista päätöstä.

Juutalainen kulttuuri ja musiikilliset elementit

Tuotanto ei ole vain kirjallinen keskustelu, vaan myös kunnianosoitus Kafkan kulttuurisille juurille. Musiikkielementit, kuten Bachin koraalit jazzversiossa ja jiddišlaulut, antavat esitykselle lisää syvyyttä. Kosky ja hänen luova tiiminsä tutkivat Kafkan juutalaisuutta myös saksaksi, jiddisiksi ja hepreaksi esitettyjen tekstien kautta saksankielisten tekstitysten mukana. Tämä kuvastaa Kafkan omaa sopeutumista kulttuuri-identiteettiinsä, mikä tapahtui 1900-luvun alun Prahassa, kun itäjuutalainen teatteriryhmä löysi hänet, joka muokkasi hänen kirjallisia ideoitaan.

Toinen esityksen huomionarvoinen piirre on Kafkan novellin ”Rangaistussiirtokunnassa” integrointi. Constanze Becker tuo tämän tekstin tuotantoon ja valaisee entisestään Kafkan kirjallisen teoksen ja hänen juutalaisen identiteettinsä välistä monimutkaista suhdetta. Tämä temaattinen syvyys tekee tuotannosta mestariteoksen, joka tekee vaikutuksen paitsi vahvalla kokonaisuudellaan myös näppärällä yhdistelmällään slapstick-elementtejä ja mahtavia eleitä.

Kafkan perintö ja nykyaikainen merkitys

Kafkan tarkastelu identiteetistään ja juutalaisten asemasta yhteiskunnassa on keskeistä hänen teoksensa tulkinnassa. Historiallisesti Kafka tunsi usein olevansa repeytynyt juutalaisen identiteettinsä ja saksalaisen kulttuurin välillä, jolla oli pysyvä vaikutus hänen kirjoituksiinsa. Nämä jännitteet heijastuvat myös tämän päivän tuotannossa, joka Koskyn taiteellisen työn kautta antaa tilaa juutalaisen kulttuurin usein huomiotta jääville puolille ja tuo ne nykyaikaisen yleisön ulottuville.

Kosky pitää tässä tuotannossa elossa kiinnostusta jiddishin kieleen ja kulttuuriin, joka kiehtoi Kafkaa prahassa vuonna 1911 esiintyneen jiddish-draamaryhmän esityksen jälkeen. Kafka koki kuinka jiddish-teatteri saattoi välittää aidon juutalaisen ilmaisun muotoa, joka vaikutti hänen omiin kirjallisiin pyrkimyksiinsä. Yhdistämällä kaikki nämä elementit Kosky ei ainoastaan ​​lavasta kirjallisuuden klassikkoa, vaan myös avaa relevantin dialogin kulttuuri-identiteetistä ja syrjäytymisestä.

Berliner Ensemble ja lukuisat osallistujat, mukaan lukien Kathrin Wehlisch Josef K.:nä, Paul Herwig valvojana ja Constanze Becker muissa rooleissa, auttavat merkittävästi varmistamaan, että Kafkan monimutkaiset teemat loistavat uudessa valossa. Tämän esityksen ensi-ilta lupaa unohtumattoman elämyksen, joka vangitsee sekä uskolliset Kafkan lukijat että uudet.