Talebanin lipun yli Berliinissä: Veteraanit vaativat pysähtymistä!

Talebanin lipun yli Berliinissä: Veteraanit vaativat pysähtymistä!

Keskustelu Afganistanin suurlähetystöstä Berliinissä on tällä hetkellä räjähtävän käännöksen. Talebanin hallituksen on ilmoitettu suunnittelevan nostavansa lipunsa Grunewaldin suurlähetystön edessä. Tämä ilmoitus ei vain aiheuttanut veteraanien keskuudessa järkytystä, vaan myös provosoi voimakkaita poliittisia reaktioita. Ammattimainen sotilas ja veteraani Robert Müller ilmaisi törkeänsä suunnitelmasta, koska hän taisteli Talebania vastaan. Hän kuvaa ajatusta, että Taleban -lippu voisi lentää Berliinissä käsittämättömänä ja loukkaavana veteraaneille, jotka taistelivat Afganistanin vapauden puolesta. Tutkimuskomitean loppuraportti osoitti myös, että paljon meni pieleen, kun Bundeswehr vetäytyi Afganistanista vuonna 2021, mikä lisää keskustelua Talebanista.

Ulkoministeriö ei ole vielä tietoinen konkreettisista suunnitelmista Talebanin lipun nostamiseksi. Se korostaa, että mustan vihreän lipun tulisi jatkaa lentämistä suurlähetystön edessä. Wienin diplomaattisuhteita koskeva yleissopimus antaa maalle mahdollisuuden lentää lipunsa suurlähettilään asuinpaikassa. Saksalla ei kuitenkaan ole oikeudellista perustaa estääkseen suvereenin valtion käyttämästä valtion symboleja. Afganistanin islamilaisen tasavallan lippu, maan virallinen nimi, kunnes Taleban tuli valtaan, lentää tällä hetkellä suurlähetystössä.

Poliittiset reaktiot ja syytökset

Talebanin suunnitelmat ovat myös saavuttaneet Bundestagin. AFD: n ja vasemman puolueen parlamentin jäsenet ilmaisevat kiihkeän kritiikin. AFD MP Gerold Otten puhuu ”radikaalin islamin normalisoinnista” ja kuvaa asiaa ”diplomaattisena syytöksenä”. Vasemman puolueen Cansu Özdemir kuvaa Talebanin lipun nostamista poliittisena ja moraalisena häpeänä. Sekä Müller että Özdemir vaativat liittohallitusta estämään lipun nostamista. Müllerin mielestä poliitikot eivät kiinnitä häneen tarpeeksi huomiota, etenkin Bundeswehrin äkillisen vetäytymisen jälkeen.

Taleban sanoo, että he ovat ottaneet haltuunsa suurimman osan ulkomaisista operaatioistaan ​​ja nimittäneet suurlähettiläät esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Saksa ei tunnusta virallisesti Talebanin hallitusta, mutta on akkreditoinut kaksi nimitettyä konsuliviranomaista ottamaan vastaan ​​konsulaatit Bonnissa ja Berliinissä. Vaikka liittohallitus jatkaa teknisiä keskusteluja Talebanin kanssa, se aikoo nopeuttaa Afganistanin kansalaisten karkotuksia. Sen jälkeen kun Taleban tuli valtaan elokuussa 2021, kaksi karkotuslentoa Saksasta on jo tapahtunut.

Humanitaarisen avun ja ihmisoikeustilanteen välinen jännitys

Afganistanin humanitaarinen tilanne on edelleen katastrofaalinen. Nykyisten arvioiden mukaan 22,9 miljoonaa ihmistä on riippuvainen kansainvälisestä avusta, kun taas 10 miljoonaa ihmistä on ruoan epävarma. Lisäksi raportit osoittavat, että Taleban tukahduttaa systemaattisesti naisten oikeudet ja että kaksitoista -vuotiailla tytöillä ei ole pääsyä kouluun. Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat liittohallituksen suorittamia karkotuksia kansainvälisen oikeuden rikkomuksena, etenkin koska ne tapahtuvat usein kyseenalaisissa olosuhteissa.

Näiden kehityksen yhteydessä herää kysymys siitä, kuinka Saksa ja muut Euroopan maat käsittelevät tulevaisuudessa Talebanin hallitusta. Monet hallitukset, mukaan lukien Saksa, ovat alkaneet normalisoida hitaasti suhteitaan Talebaniin, kun taas kansainvälinen yhteisö on huolissaan Afganistanin ihmisoikeustilanteesta. Venäjältä tuli ensimmäinen valtio, joka tunnusti virallisesti Talebanin hallituksen.

Berliinin Taleban -lipun jatkuva keskustelu ei vain heijasta Saksan ulkopolitiikan monimutkaisuutta, vaan herättää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä moraalista ja etiikasta, joka koskee hallintoa, jonka ihmisoikeustiedot ovat kauhistuttavia.