Sairaalan huippukokous: DKG vaatii vakaan terveydenhuollon uudistuksia

Sairaalan huippukokous: DKG vaatii vakaan terveydenhuollon uudistuksia

Sairaalan huippukokous: Tulevat haasteet ja uudistuksen tarve

Tänä päivänä Berliinissä tapahtui ratkaiseva sairaalan huippukokous, joka keskittyi Saksan terveysjärjestelmään. Keskustelut pyörivät kiireellisten aiheiden ympärillä, joita klinikat rasittavat sekä taloudellisesti että rakenteellisesti. Saksan sairaalayhdistys (DKG) vaati välitöntä palkkiosumusta inflaation suhteen. AOK: n liittovaltion yhdistyksen puheenjohtaja tohtori Carola Reimann toi keskusteluun erilaisen näkökulman.

"tilanne on nyt vakiintunut", korosti Reimannia kritisoimalla keskittymistä taaksepäin. Vaikka inflaatio on laskenut, se ei näe ratkaisua jatkuvasti lisääntymässä sairaaloiden taloudellisia resursseja. Syy: Nykyinen sairaalan rahoitusjärjestelmä on jo pitkään johtanut tehottomaan rakenteeseen. Nousevien kustannusten ja tarjottujen palvelujen välinen kuilu on lisääntynyt kauemmin viime vuosina. Esimerkiksi lakisääteisen sairausvakuutuksen (GKV) menot ovat lisääntyneet yli 60 prosenttia vuodesta 2010, kun taas tapausten lukumäärä laski samanaikaisesti lähes 11 prosenttia.

Toinen tärkeä kohta, jota Reimann vetoaa, on tapausten lukumäärän dramaattinen kehitys, etenkin avohoito-herkissä diagnooseissa, jotka johtivat dramaattiseen laskuun ennen pandemiaa. Monien klinikoiden taloudellisen vakauden taistelu saa räjähtävää tulevina vuosina. AOK Scientific Institute (WIDO): n nykyisten arviointien mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla olevien tapausten lukumäärä nousi hiukan, mutta pysyy 13 prosenttia alle vuoden 2019 tason.

Tämä lasku tarkoittaa, että neljäsosa Saksan sairaalan sijainneista voi olla maksukyvyttömyys vuoteen 2030 mennessä. Klinikan paikkojen tiheys, yli 1 700 taloa, on erittäin korkea eurooppalaisessa vertailussa. Tämä tilanne vaatii kiireellisiä uudistuksia väestön tarpeiden huomioon ottamiseksi. Dr. Reimann kannattaa rahastojen sijoittamista klinikoille, jotka ovat tosiasiallisesti välttämättömiä kansalaisten hoitoon sen sijaan, että jakaisivat olemassa olevia varoja tasaisesti.

Osana tulevaa sairaalauudistusta hän vaatii tarpesuuntautuneen rahoituksen käyttöönottoa, joka ei perustu vain hoidettujen tapausten lukumäärään. Rahaston perustaminen, joka kattaa sairaaloiden säiliökustannukset, voisi vähentää byrokraattisia esteitä ja mahdollistaa kriisinkestävän rahoituksen. Tämä auttaisi klinikoita sopeutumaan paremmin muuttuviin tapauksiin ja analysoimaan hoidon tarvetta alueilla.