Woidke varoittaa: Venäjän drone-hyökkäykset Puolan yllä ovat huolestuttavia!

Woidke varoittaa: Venäjän drone-hyökkäykset Puolan yllä ovat huolestuttavia!

Brandenburgin pääministeri Dietmar Woidke ilmaisi 20. marraskuuta 2025 huolensa Puolan ilmatilassa äskettäin tapahtuneesta välikohtauksesta, jossa useita venäläisiä droneja ammuttiin alas. Woidke kuvaili tätä keskiviikkona tapahtunutta tapahtumaa Euroopan turvallisuustilanteen huolestuttavaksi eskaloitumiseksi. Hän korosti, että droonien määrä edustaa tapahtuman uutta laatua, jota hän ei pitänyt mahdollisena. Woidke toivoo Venäjän federaation asianmukaista vastausta tähän toimintaan.

Tapaus sattui, kun yli tusina venäläistä taisteludronea saapui Itä-Puolan ilmatilaan, ja joidenkin lennokkien oli vaikeuksia ampua alas hälytetyillä ilmavoimilla. Hyökkäysten jälkeen Puola pyysi neuvotteluja Naton sisällä yhteisen vastauksen suunnittelemiseksi. Puolan pääministeri Donald Tusk oli aiemmin sanonut, että kyseessä oli "suuren mittakaavan provokaatio", ja totesi, että hyökkäys oli ensimmäinen tapaus sitten vuoden 1949, jossa vedottiin Nato-sopimuksen artiklaan 4, joka mahdollistaa neuvottelut jäsenmaan alueellista koskemattomuutta uhkaavista uhista.

Puolan sotilaallinen vastaus

9. syyskuuta 2025 useita venäläisiä droneja saapui Puolan ilmatilaan. Puolan armeija vastasi ampumalla alas droonit, mikä loi historiallisen ennakkotapauksen, sillä se oli maan ensimmäinen sotilaallinen toiminta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Tusk ilmoitti yhteensä 19 Puolan ilmatilan loukkauksesta, ja suurin osa droneista tuli Valko-Venäjän suunnalta. Uhkaavaa vaaraa silmällä pitäen Puola aktivoi ilmapuolustuksensa yhteistyössä NATO-kumppaneiden kanssa.

Puolustustoimenpiteisiin kuului puolalaisten F-16-koneiden sekä hollantilaisten F-35-koneiden ja italialaisten lentokoneiden käyttö. Myös saksalaisilla Patriot-ilmapuolustusjärjestelmillä oli ratkaiseva rooli puolustuksessa. Tapahtumayönä ilmatilarikkomukset jatkuivat tuntikausia, ja ensimmäinen ilmoitus tuli noin kello 23.30. ja viimeinen raportti noin klo 6.30.

Kansainväliset reaktiot ja strateginen tilanne

Tapaus on herättänyt kansainvälistä huolta. Naton pääsihteeri Rutte kuvaili Venäjän toimintaa "täysin piittaamattomaksi" ja vaati ilmatilan loukkausten lopettamista. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti Puolalle täyden solidaarisuudesta ja vaati lisäpakotteita Venäjää vastaan. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron liittyi tähän solidaarisuuteen ja kritisoi droonien tunkeutumista.

Lisäksi viranomaiset ilmoittivat, että drooni törmäsi asuinrakennukseen Itä-Puolassa aiheuttaen kattovaurioita, mutta ei henkilövahinkoja. Neljä lentoasemaa, mukaan lukien Varsovan Chopinin lentoasema, joutui sulkemaan väliaikaisesti, mutta lentotoimintaa jatkettiin viivästyksin.

Puola näkee olevansa hybridikonfliktissa Venäjän kanssa maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Kaliningradin, Valko-Venäjän ja Ukrainan välillä. Turvallisuusanalyytikot varoittavat, että tällaiset ilmatilan loukkaukset muodostavat vakavan riskin Puolalle ja Naton itäiselle kyljelle. Maa jatkaa investointejaan nykyaikaisiin asejärjestelmiin ja on käynnistänyt kattavan Eastern Shield -ohjelman puolustuskykynsä vahvistamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että viimeisin välikohtaus on kriittinen haaste Euroopan turvallisuudelle, joka huolestuttaa sekä Puolaa että Natoa tulevina viikkoina. Woidke ja Tusk vaativat siksi yhtenäistä ja päättäväistä vastausta vahvistaakseen luottamusta lännen puolustusarkkitehtuuriin.