Kansleri Scholz: Paikalliset tiedotusvälineet ovat demokratian selkäranka

Kansleri Scholz: Paikalliset tiedotusvälineet ovat demokratian selkäranka

vapaan lehdistön ydin digitaalisen muutoksen aikoina: vetoomus Berliinistä

Scholz korosti kriittisen median ratkaisevaa merkitystä vilkkaalle demokratialle. "Käsitys, politiikka ja media ovat samoja, ja saman kastikkeen on jo annettava meille ajatella", sanoi liittokansleri ja teki selväksi, että media voi saada uskottavuutta kriittisen etäisyyden kautta. Tämä on erityisen tärkeää, koska nykyään desinformaation riski ja tiedotusvälineiden käsitys kasvavat poliittisina työkaluina.

Paikallinen journalismi oli tapahtuman keskeinen aihe. Scholz korosti, että paikalliset tiedotusvälineet ovat perustavanlaatuisia tiedonsiirron kannalta monilla alueilla. Ne edustavat usein ainoaa riippumatonta uutislähdettä, ja heillä on potentiaalia vaikuttaa akuutti ihmisiin - usein enemmän kuin suuret poliittiset kysymykset. "Paikallinen uutinen on liiketoimintamalli, joka on edelleen olemassa", hän sanoi optimistisesti.

Keskustelun olennainen kohta oli mediayritysten taloudellinen paine. BDZV: n toimitusjohtaja Matthias Ditzen-Blanke huomautti tarvetta, että teollisuuden oli puolustettava itseään yhteiskunnan kohdennetulta disinformaatiolta ja osastolta. Hän vaati arvonlisäveron vähentämistä kuin keinoa tukea lehdistöä ja korosti, että tiedotusvälineiden itsenäisyys ei ollut koskaan tärkeämpi nykyään.

Digitaalisten alustojen suhteen Stefan Hilscher toinen BDZV: n jäsen väitti, että Saksa oli jäljessä muista Euroopan maista mediayritysten verojen suhteen. "Taitava veropolitiikka voi olla tehokas väline tiedotusvälineiden suojelemiseksi", sanoi Hilscher.

Toinen kongressin näkökohta oli tekoälyn rooli journalismissa. Scholz oli huolestunut tästä ja korosti, että tämän tekniikan tulisi erityisesti parantaa journalistista laatua. Lopuksi on varmistettava, että toimittajien työ on edelleen selvästi tunnistettavissa ja suojattu.

Kongressin aikana korostettiin myös mediayhdistysten menestystä, kuten lehdistösuojelulaki ja äskettäinen tuomio Googlea vastaan. BDZV: n toimitusjohtaja Sigrun Albert havaitsi, että digitaalisten toimijoiden haasteet ovat yhä tärkeämpää. Mediateollisuuden on työskenneltävä yhdessä valmistautuakseen näihin kehityksiin.

Keskustelu tiedotusvälineiden lukutaidon ilmaisen käsittelyn tärkeydestä alkoi jo kouluissa ja varmisti, että yhteiskunta pystyi tunnistamaan ja reagoimaan disinformaatioon. Tällä on välttämätön merkitys nykymaailmassa demokratian suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma ei ollut vain BDZV: n olemassaolon juhla, vaan myös kiireellinen vetoomus vahvan, riippumattoman lehdistön merkitykseen demokratian tulevaisuudelle. Jatkuvat keskustelut taloudellisesta tuesta, verohelpotuksesta ja digitaalisten alustojen haasteiden hallinnasta ovat tärkeitä, kuinka journalismi kehittyy tulevina vuosina.