Köyhyysraportti: Berliinit taistelevat olemassaolon ja eristyksen kanssa!

Köyhyysraportti: Berliinit taistelevat olemassaolon ja eristyksen kanssa!

Berlin, Deutschland - 27. kesäkuuta 2025 senaatin työvoima-, sosiaaliasioiden, tasa-arvon, integraatio-, monimuotoisuuden ja syrjinnän vastaisen (Senasgiva) laitos julkaisi ensimmäisen painopistealueen osana integroitua köyhyyttä ja sosiaalista raportointia. Raportti, jonka otsikko on "Köyhyyden sertio subjektiivisesta näkökulmasta", on omistettu Berliinin köyhyyden subjektiivisille kokemuksille ja käsityksille. Tulokset perustuvat 20 yksityiskohtaiseen haastatteluun, jotka edustavat köyhyyden monimutkaisia ​​ongelmia ja valaisevat tiiviin, mutta usein huomiotta jättämät vaikutukset kaikilla kärsineiden elämänalueilla.

Yksi keskeisistä tiedoista on, että köyhyys ei ole vain taloudellinen, vaan myös sosiaalinen ja psykologinen ilmiö. Köyhyys ei vaikuta vain elämiseen, vaan myös koulutukseen, terveyteen, sosiaalisiin kontakteihin ja ihmisten osallistumiseen koko yhteiskuntaan. Senaattori Cansel Kızıltepe korostaa, että köyhyys ruokkii monia tekijöitä, kuten matala ammatillinen pätevyys ja terveysrajoitukset. Yksinhuoltajavanhempien tilanne, joiden on usein käsiteltävä perhestressiä, on erityisen huolestuttava.

rakennesaasteet

Raportin olennainen osa on sosiaalisen tuen saatavuus, jonka monet ihmiset näkevät byrokraattisena ja esteenä. Pitkät odotusajat, monimutkaiset menettelyt ja leimaaminen tarkoittavat, että jotkut edunsaajat eivät käytä apua. Huolimatta pyrkimyksistä tarjota sosiaalista infrastruktuuria, kuten naapuruuskeskuksia, neuvontakeskuksia ja sosiaalisia lippuja, raportti osoittaa kiireellistä toimintaa. Taloudelliset apu ja rakenteelliset parannukset ovat välttämättömiä köyhyyden ihmisten tehokkaaseen auttamiseksi.

Monet haastatelluista osallistujista asuvat ahtaissa tai huonosti hoidettuissa huoneistoissa, mikä lisää sosiaalista eristystä. Tulot ovat usein tarpeeksi vain paljain välttämättömyyden suhteen: vuokra, ruoka ja lääketieteellinen hoito. Usein käytetään selviytymisstrategioita, kuten menosuunnittelu tai käytettyjen tavaroiden hankinta. Siitä huolimatta koulutukseen, vapaa -aikaan ja sosiaaliseen elämään osallistumisen rajoittaminen on edelleen suuri este.

Sosiaaliturva ihmisoikeutena

Tämän aiheen yhteydessä keskustelu sosiaaliturvajärjestelmistä on tärkeä. Liittovaltion taloudellisen yhteistyö- ja kehitysministeriön mukaan sosiaaliturva on ihmisoikeus, joka on ankkuroitu lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin, mukaan lukien vuoden 2030 asialista. Sosiaaliturvajärjestelmien tulisi suojata ihmisiä köyhyydestä ja yksilöllisiltä riskeiltä opetussuunnitelman vitaeissa, esimerkiksi sairauksien, työttömyyden tai vanhan ikäryhmän suojaamisen kautta.

maailmanlaajuisesti, 4,1 miljardilla ihmisellä, ts. 53 prosentilla väestöstä, ei ole pääsyä sosiaaliseen suojeluun. Vain 29 prosentilla on riittävä suoja. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) korostaa, että erityisesti haavoittuviin ryhmiin vaikuttavat kriisit vakavasti, jos sosiaaliturvajärjestelmiä ei ole. ILO tukee tällaisten järjestelmien rakennetta, jotka eivät vain paranna sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita, vaan myös vahvistavat valtioiden kestävyyttä.

Nykyiset turvaverkot vähentävät äärimmäisen köyhyyden ihmisten määrää maailmanlaajuisesti arvioidulla kolmanneksella. Saksa on aktiivisesti mukana erilaisissa ohjelmissa sosiaalisen suojelun laajentamisen edistämiseksi ja rypistymisten luomiseksi.

Senasgivan tarkennusraportin tietoja voidaan tarkastella Tämä linkki https://www.bmz.de/de/themen/sozial-sicherung/sozial-sicherungssyste-125180 "> Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen liittovaltion ministeriö