Olaf Scholz Shovels for New Armaments -tuotanto - näkemykset Saksan sotilasmenoihin
Olaf Scholz Shovels for New Armaments -tuotanto - näkemykset Saksan sotilasmenoihin
Joskus poliitikot menevät lapioon aloittamaan merkittäviä. Viime vuonna Olaf Scholz puukotti hautalaitteen sirutehtaan Dresdenissä ja rautatielaitokselle Cottbusissa rakennusmaalla. Tällä viikolla hän lappasi Ala -Saksissa, missä rakennetaan suuri kranaattehdas. Kyse on janoisen liittokanslerin mukaan aseiden tuotannosta suuressa sarjassa.
Hän valmisti maaperän Münchenin So -nimellä olevaan turvallisuuskonferenssiin tänä viikonloppuna. Voidaan olettaa, että uuden työn tuotteet myydään myös sotavyöhykkeille ajatuksesta, ettei aseita lähettämättä aseita kriisialueilla, jotta liikennevalojen koalitio on sanonut hyvästit. Sinulla ei ole hermoa sellaiselle romanssille.
diplomatia ja konfliktien rajoitus tai gar -esikunta on vähemmän mainittu. CDU -poliitikko Kiesewetter haluaa kuljettaa sodan Venäjälle. Leyenin EU: n komission puheenjohtaja haluaa rakentaa eurooppalaisen aseiden teollisuuden, ja siksi henkilökohtaisesti huolehtia toisesta toimikaudesta. Saksalaiset poliitikot haluavat EU: n armeijan ja sodan komission jäsenen, jota he kutsuvat edelleen komission jäseneksi puolustajaksi.
Olemme oppineet kahden viime vuoden aikana: mitä kuulostaa tänään hulluksi, harkitaan vakavasti huomenna ja toteutetaan huomenna seuraavana päivänä. Sen ei pitäisi epäonnistua rahan takia. Koska Saksan armeijan menot ovat melkein kaksinkertaistuneet vuodesta 2015. Ja sitä ei edes sisällytetä Bundeswehr -omaisuuteen.
Berliinissä alemman saksin suunnitellun kranaattitehtaan vaikutukset voidaan tuntea. Tämän tehtaan ilmoittaminen herättää kysymyksiä, koska se osoittaa lisääntyneen aseiden tuotannon. Tällä voi olla vaikutusta turvallisuusresurssien ja strategioiden jakamiseen Saksassa ja mahdollisesti myös aseiden vientiin muihin maihin, mukaan lukien kriisialueet.
On tärkeää tarkastella historiallista tilannetta tämän kehityksen laajuuden ymmärtämiseksi. Saksa on aikaisemmin ottanut ambivalentin asenteen aseistoteollisuuteen. Ensimmäisen maailmansodan ja Versailles -sopimuksen jälkeen aseiden tuotantoa rajoitettiin huomattavasti. Toisen maailmansodan aikana Saksan aseistoteollisuus koki sitten voimakkaan nousun. Sittemmin Saksa on ottanut käyttöön tiukan vientivalvontaa varmistaakseen, että aseet eivät pääse konfliktialueille.
Päätös rakentaa kranaatin tehdas ja lisätä armeijan tuotantoa voisi kyseenalaistaa Saksan aseiden aseiden politiikan. On vielä nähtävissä, kuinka kansalaiset ja poliittiset toimijat reagoivat tähän ilmoitukseen. Aseiden vientiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä voi käydä keskustelua ja keskusteluja resurssien jakamisesta siviili- ja sotilaallisiin tarkoituksiin.
Jotta saat kattavan yleiskuvan Saksan aseiden aseiden menojen kehityksestä, seuraava taulukko on tarjonnut kulujen aikajärjestyksen vuodesta 2015:
| Vuosi | Sotilaalliset kulut (miljardeina euroina) |
Ja ——– | ——————————— |
Ja 2015 | 30.3 |
Ja 2016 | 37,1 |
Ja 2017 | 41.1 |
Ja 2018 | 43.2 |
Ja 2019 | 47,9 |
Ja 2020 | 51.4 |
Ja 2021 | 55,2 |
On huomattava, että nämä luvut heijastavat virallisia sotilasmenoja eikä sisällä Bundeswehrille erityistä. Lisääntyneet kulut osoittavat, että Saksa keskittyy enemmän militarisointiin ja aseiden tuotantoon.
On vielä nähtävissä, kuinka päätös rakentaa kranaatin tehdas vaikuttaa Berliinin poliittisiin keskusteluihin ja mahdollisesti myös Saksan aseiden vientiin. Münchenin turvallisuuskonferenssi tarjoaa alustan poliittiseen vaihtoon ja keskusteluihin turvallisuuskysymyksistä, mukaan lukien Saksan rooli aseiden viejäksi. Tätä aihetta odotetaan keskustellaan konferenssin aikana ja että sillä voi olla vaikutusta Saksan poliittiseen asialistaan.
Lähde: nd.dertag/nd.diewoche/ots