Marzahn-Hellersdorf: Jännittävä näyttely katujen nimistä ja historiasta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Erikoisnäyttely Berliinissä katujen nimistä: avataan 12.9.2025, aiheina historia ja nimeäminen.

Sonderausstellung in Berlin zu Straßennamen: Eröffnung am 12. September 2025, Themen: Geschichte und Umbenennungen.
Erikoisnäyttely Berliinissä katujen nimistä: avataan 12.9.2025, aiheina historia ja nimeäminen.

Marzahn-Hellersdorf: Jännittävä näyttely katujen nimistä ja historiasta!

Erikoisnäyttely "Nimeä uudelleen?! Marzahn-Hellersdorf - Historia avoimella kadulla" on ollut esillä Marzahn-Hellersdorfin kaupunginmuseossa 12.9.2025 alkaen. Näyttely käsittelee kadunnimien syntyä ja muuttumista Berliinissä ja kaupunginosassa sekä valaisee kadunnimien historiallista, poliittista ja sosiaalista taustaa yli 10 vuoden ajalta. Kuraattori Dr. David Johst on koonnut vaikuttavan kokoelman historiallisia karttoja, valokuvia, katukylttejä ja asiakirjoja havainnollistamaan kadunnimien kehitystä. Näyttely on avoinna 19.12.2025 asti ja on avoinna arkisin klo 10-18. Saksofonisti Roland Linares tarjosi musiikillisen säestyksen avajaisissa.

Erityistä huomiota kiinnitetään historiallisesti vaikuttaneeseen nimeämiseen, joka juontaa juurensa natsidiktatuurin ja DDR:n ajalle, sekä ajankohtaisiin keskusteluihin kiistanalaisista katujen nimistä. Viimeisen kuuden vuoden aikana ainakin 16 Berliinin katua ja aukiota on nimetty uudelleen siirtomaavallan, rasistisen tai antisemitistisen osallisuuden vuoksi. Alueet, joissa on eniten muutoksia, ovat Mitte, Neukölln ja Charlottenburg-Wilmersdorf. Tunnetuimpia uudelleennimetyksiä ovat Wissmannstraße, joka nimettiin uudelleen Lucy-Lameck-Straßeksi vuonna 2021, ja Petersallee, joka tunnetaan nimellä Anna-Mungunda-Allee ja Maji-Maji-Allee vuodesta 2019 lähtien.

Ajankohtaista kehitystä ja keskustelua

Katujen nimeäminen on kuuma aihe monin paikoin, ja se on jälleen nousemassa huomion kohteeksi, ei vähiten Black Lives Matter -liikkeen vuoksi. Kiistanalaisten nimien säilyttämisen kriitikot väittävät, että ne heijastavat Saksan siirtomaamenneisyyttä. Termiä "Moor", joka kuvaa Mohrenstrassea, pidetään rasistisena terminä ja se on osa tätä keskustelua. Asukkaat vaativat sen nimeämistä uudelleen. BVG aikoo myös nimetä Mohrenstraßen metroaseman uudelleen vuoden loppuun mennessä.

Mohrenstrassen uudelleennimeäminen ei kuitenkaan ole ainoa keskustelu katujen nimistä. Hereron ja Naman kansanmurhaan osallistuneen kenraalimajurin mukaan nimetyn Maerckerwegin uudelleennimeämisestä keskustellaan parhaillaan julkisesti. Piirineuvosto pyrkii mukauttamaan katua uusiin historiallisiin olosuhteisiin.

Sosiaalinen vaikutus ja poliittinen konteksti

Berliinissä tapahtuneella nimeämisellä on usein kauaskantoisia sosiaalisia seurauksia. Esimerkiksi asukkaiden on huolehdittava henkilökortissa ja ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoissa tapahtuvista osoitteenmuutoksista, joihin liittyy vaivaa ja joskus kustannuksia. Kuitenkin monissa tapauksissa nämä uudelleennimeämiset ovat sallittuja vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi silloin, kun on kyse kaimaista, joilla on negatiivinen historiallinen tausta.

Poliittisella enemmistöllä on ratkaiseva vaikutus näiden edelleen kiistanalaisten toimenpiteiden hyväksymiseen. Keskustelut katujen nimeämisestä eivät ole vain paikallisia asioita, vaan herättävät myös kysymyksiä muistokulttuurista ja siirtomaa- ja kansallissosialistisen menneisyyden käsittelemisestä.

Erityinen näyttely Marzahn-Hellersdorfin aluemuseossa ei siis ole vain tilaisuus pohtia omaa historiaa, vaan myös panos jatkaa tätä tärkeää julkista keskustelua katujen nimeämisestä, joka ei ole vielä läheskään ohi.