Väkivallan lisääminen kouluissa: Osnabrückin huolestuttavat numerot

Veröffentlicht:

Von:

"Die Gewalt an Schulen in Deutschland steigt alarmierend an: 2022 wurden 27.470 Gewaltdelikte erfasst, ein Anstieg von 27 Prozent im Vergleich zum Vorjahr. Erfahren Sie in unserem Artikel über die regionalen Unterschiede, die Hintergründe der Entwicklung und die Forderungen nach wirksamen Sicherheitsmaßnahmen zur Gewaltprävention."
"Saksan koulujen väkivalta lisää huolestuttavaa: Vuonna 2022 rekisteröitiin 27 470 väkivaltaista rikoksia, mikä kasvoi 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Artikkelissamme alueellisista eroista, kehityksen taustasta ja tehokkaiden turvallisuustoimenpiteiden vaatimuksista väkivallan ehkäisyyn." (Symbolbild/MB)

Kouluväkivallan lisääntyminen Saksassa: Wake -UP -kutsu yhteiskunnalle

Saksan kouluissa ilmenee huolestuttava suuntaus: Väkivalta on kokenut huolestuttavaa kasvua viime vuosina. "Neue Osnabrücker Zeitung" (NOZ) mukaan kouluissa oli viime vuonna 27 470 väkivaltaisia ​​rikoksia, jotka vastaavat 27 prosenttia 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä lisäys ei vain esitä oppilaita ja opettajan henkilökuntaa ennen valtavia haasteita, vaan herättää myös kysymyksiä oppilaitosten yleisestä turvallisuustilanteesta.

Väkivaltaiden korkeimmat luvut rekisteröitiin Pohjois-Rein-Westfaliassa, missä 4 808 tapauksen tilastot nousivat lähes 5000: een vuonna 2023 vuonna 2022. Baden-Württemberg ja alempi saksi osoittaa myös merkittävää kasvua lähes 3 000 ja 2 850 tapaus. Tämä kasvu on erityisen silmiinpistävää, kun tarkastellaan Coronan pandemian aikana olevien tapausten syvää määrää, on vakavasti heikentynyt koulu ja oppitunnit.

Kohdennetumman turvallisuuskonseptin vaatimukset kouluissa ovat kovempia. Saksan opettajien yhdistyksen presidentti Stefan Düll on ehdottanut erityisten turvallisuushenkilöiden käyttöä kouluissa. Tämä voi olla vastaus kasvavaan väkivaltaan. "Meillä on taipumus aliarvioida koulujen turvallisuuskysymykset. Kyse ei ole vain tilastoista, vaan kaikkien osallistujien kaivosta", Düll selittää. Turvallisuutta olisi ajateltava kattavammin ja siihen liittyy väkivaltainen ehkäisy ja aggression vastainen koulutus. Sen sijaan, että asetettaisiin -ratkaisuja, kuten metallinilmaisimia, Düll kannattaa inhimillisempää lähestymistapaa. "Meidän ei pitäisi tulla rikosoikeudelliseksi oikeuslaitokseksi", hän varoittaa.

Koulun voiman lisääntyminen ei vaikuta vain itse oppilaitoksiin, vaan vaikuttaa myös koko yhteiskuntaan, jota nyt vaaditaan toimimaan ennaltaehkäisevästi. On tärkeää ottaa tämä kehitys vakavasti ja edistää sopivia ohjelmia väkivallan herkistymisen ja konfliktien ratkaisemiseksi. Koulut ovat oppimisen paikka eikä pelko, ja kaikkien on varmistettava, että se pysyy niin.

On vielä toivottavaa, että uusia tilastoja ei pidetä vain lukumäärinä, vaan kiireellisinä signaalina, joka motivoi kaikkia osapuolia työskentelemään yhdessä ratkaisujen parissa. Positiivinen muutos koulun maisemassa ja sen ulkopuolella voidaan saavuttaa vain kokonaisvaltaisella lähestymistavalla.