Osallistuminen työpaikkaan: Näin saavutettavuudesta tulee todellisuus!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Steglitz-Zehlendorfin asiantuntijat keskustelivat 24. syyskuuta 2025 sisällyttämisestä työpaikkaan, tukitarjouksiin ja haasteisiin.

Am 24.09.2025 diskutierten Experten in Steglitz-Zehlendorf über Inklusion am Arbeitsplatz, Unterstützungsangebote und Herausforderungen.
Steglitz-Zehlendorfin asiantuntijat keskustelivat 24. syyskuuta 2025 sisällyttämisestä työpaikkaan, tukitarjouksiin ja haasteisiin.

Osallistuminen työpaikkaan: Näin saavutettavuudesta tulee todellisuus!

Berliinissä käytiin 24. syyskuuta 2025 tärkeä keskustelu työpaikalle osallistumisesta. Sokean avun organisaation Myrhia Butenholz jakoi vaikuttavat näkemykset hänen koulutus- ja urapolustaan. Hän korosti sisällyttämisen tarvetta vaatia kattavia teknisiä laitteita ja asianmukaista apua. Butenholz teki selväksi, että sopeutumiset tekniseen ympäristöön, kuten tietokoneisiin ja ohjelmistoihin, ovat tärkeitä yksittäisten rajoitusten saavuttamiseksi.

Wendel GGMBH: n työvalmentaja Joachim Hampel esitteli betoniprojekteja, joiden tavoitteena on helpottaa ihmisten pääsyä ensisijaisiin työmarkkinoihin. Hän kuvasi organisaatiotaan "lentäjänä" itsemääräämiselle ja merkitykselliselle työelämälle. Theo Jannet selitti yhden työnantajien yhdestä yhteyspisteestä (EAA) lukuisia rahoitusvaihtoehtoja ja oikeudellisia kehyksiä, jotka tukevat sinua aloittaessasi.

Taloudellinen tuki yrityksille

Keskeinen aihe oli taloudellinen tuki yrityksille, jotka haluavat tehdä työpaikastaan ​​estevapaat. Yritykset voivat saada rahoitusta, joka kattaa jopa 100 prosenttia ostojen ja oikaisujen kustannuksista. Näihin kuuluvat esimerkiksi erityiset sokeiden ja näkövammaisten tietokonejärjestelmät, mutta myös rakenteelliset toimenpiteet, kuten vammaisten käymälöiden asentaminen ja rakennusramppit. Virastot eivät kata hankintakustannuksia, vaan myös seurantakustannuksia, kuten ylläpito ja korjaus.

Lisäksi Hampel huomautti, että näiden työkalujen käytön koulutusta tuetaan taloudellisesti. Hakemuksista vastuu on integraatiotoimistossa tai muissa kuntoutuspalvelujen tarjoajissa, kuten työllisyysvirastossa. Työnantajia kutsutaan kuitenkin ottamaan yhteyttä EAA: hon varhaisessa vaiheessa hakuprosessin optimaalisesti.

Haasteet ja mahdollisuudet

Varapiirin kaupunginjohtaja ja piirinvaltuutettu Tim Richter korosti empatian ja vuoropuhelun tarvetta tämän alueen haasteiden voittamiseksi yhdessä. Hän huomautti rakenteellisista esteistä, jotka voisivat vaikeuttaa todellista saavutettavuutta lakisääteisten vaatimusten vuoksi. Richter vaatii rohkeampaa ja digitalisoitua hallintoa kaikkien kansalaisten osallistumisen edistämiseksi.

Nykyiset tilastot maalaavat huolestuttavan kuvan: Saksassa asuu noin 10,4 miljoonaa vammaista ihmistä, joista noin 7,6 miljoonaa on vakavasti vammainen. Vain noin puolet tästä ryhmästä on palveluksessa tai on suorittanut koulutuksen. Lisäksi vammaisten työttömyysaste on lähes 11 prosenttia, kun taas vammaisten ihmisten on vain 5,7 prosenttia. Huolimatta lakivaatimuksista, jotka vaativat työnantajia palkkaamaan vammaisia, vain 39 prosenttia yrityksistä täyttää pakolliset tehtävänsä.

YK: n vammaisten oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa on pitänyt sisällyttämistä ihmisoikeuksiin vuodesta 2009 lähtien. Siitä huolimatta monet työnantajat ovat haluttomia palkkaamaan vammaisia, mikä pidetään hukkaan potentiaalina taitopulan yhteydessä. Kuntoutuskonsultti Marion Winger huomauttaa, että avoimuudella ja koulutuksella on tärkeä rooli työnantajien keskuudessa. Onnistuneet integraatioesimerkit, kuten Dariean Bahr, osoittavat, mitkä työnantajien ja työllisyysviraston positiiviset vaikutukset voivat olla.