Itä-länsigradientit Saksassa: konkreettiset erot ja tarvittavat toimenpiteet

Veröffentlicht:

Von:

Im Gleichwertigkeitsbericht der Bundesregierung werden die Lebensverhältnisse in Deutschland beleuchtet, insbesondere die Unterschiede zwischen Ost und West. Obwohl sich viel seit der deutschen Einheit verbessert hat, bleiben spürbare Unterschiede bestehen. Diese können besonders im Bereich Wirtschaft, Soziales und Vermögen deutlich erkennbar sein. Die Auswirkungen der Veränderungen seit 1990 sind nicht nur auf die ältere Generation begrenzt, sondern prägen auch das Wahlverhalten. Diese Unterschiede erfordern konkrete Maßnahmen, um Chancenungleichheit abzubauen und eine ausgewogene Entwicklung in ganz Deutschland zu fördern.
Liittohallituksen vastaavuusraportissa Saksan elinolot ovat valaistuja, etenkin idän ja lännen väliset erot. Vaikka paljon on parantunut Saksan yhtenäisyyden jälkeen, eroja on huomattavia. Ne voivat olla selvästi tunnistettavissa, etenkin liiketoiminnan, sosiaalisten asioiden ja omaisuuden alalla. Vuodesta 1990 tehtyjen muutosten vaikutukset eivät rajoitu pelkästään vanhempaan sukupolveen, vaan myös muokkaamaan vaalikäyttäytymistä. Nämä erot vaativat konkreettisia toimenpiteitä mahdollisuuksien mahdollisuuksien vähentämiseksi ja tasapainoisen kehityksen edistämiseksi koko Saksassa. (Symbolbild/MB)

"nd.dentag": Analyysi East -standardin eristä idän ja lännen välillä

Liittovaltion hallitus julkaisi äskettäin ensimmäisen vastaavuusraportin, jossa tutkitaan vain kaikkea idän ja lännen välisiä eroja. On selvää, että elinolosuhteissa on edelleen merkittäviä eroja, sekä taloudellisessa että sosiaalisessa näkökulmassa. Näiden erojen kieltäminen olisi järjetöntä. Siksi on vielä tärkeämpää tunnistaa nämä erot ja löytää ratkaisuja niiden trivialisoinnin sijasta.

Melkein 35 vuoden aikana Saksan yhtenäisyydestä on muuttunut. Itä- ja länsi -kysymyksestä ei kuitenkaan ole missään nimessä tullut rajakysymys. Lännessä on edelleen taloudellisesti kukoistavia alueita (missä niitä löytyy useammin) että idässä (missä ne ovat vähemmän yleisiä). Samanaikaisesti on kuitenkin olemassa sosiaalisia hotspot ja keskeytettyjä alueita, jotka eivät vain perustu entiseen osavaltion rajaan. Tilastotiedot väestönkehityksestä, työ- ja tulisuhteista, sosiaalisista näkökohdista ja taloudellisista kysymyksistä osoittavat selvästi, että idän ja lännen välinen kaltevuus on edelleen havaittavissa. Valitettavasti tämä on usein itäsaksalaisten haitta.

Muutosten vaikutukset vuodesta 1990 ovat olleet havaittavissa sukupolvien ajan, ei vain maakirjoissa ja eläkeilmoituksissa. Sosiologiset tutkimukset tarjoavat osan selityksestä idän ja lännen eri vaalikäyttäytymiselle. Sosiaalisen sektorin, julkisen liikenteen ja terveydenhuollon tiet ovat tuskallisempia, kun ne jo heikentävät heikentyneitä infrastruktuureja. Kyseessä ei missään tapauksessa ole tuntuvaa todellisuutta, mutta konkreettisia eroja, joihin kiireellisesti on puututtava.

On rohkaisevaa, että liittohallitus tunnustaa nämä erot ja pyrkii löytämään ratkaisuja. On tärkeää, että politiikka ei vain tee jotain paperilla, vaan myös konkreettisia toimenpiteitä näiden eriarvoisuuden poistamiseksi. Samojen elinolojen luominen kaikille saksalaisille niiden alkuperästä riippumatta on hallituksen keskeinen tehtävä.

Liittohallituksen vastaavuusraportti on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Se rohkaisee avointa vuoropuhelua ja tunnistamaan betonitoimenpiteet idän ja lännen välisten erojen yhdistämiseksi. Meidän kaikkien tehtävänä on hyväksyä tämä haaste ja varmistaa, että Saksa kasvaa yhdessä koko maana.