CI -tarjonta paikan päällä: Haasteet ja ratkaisut potilaille Berliinissä

Tärkeä edistyminen CI -tarjonnassa: jälkihoitotieto kuulemalla uralla paikan päällä

11. syyskuuta 2024 Berliinin liittovaltion lehdistötilaisuuden talossa järjestettiin tärkeä kuulovammaisten ammattilaisten liittovaltion killan lehdistötilaisuus. Tämän tapahtuman tavoitteena oli tutkia jälkihoidon haasteita ja mahdollisuuksia potilaille, joilla on Cochlea -implantit (CI). Cochlea -implantit ovat lääkinnällisiä laitteita, joita käytetään vakavasti kuulon heikentyneiden ihmisten tai kyyhkysten kanssa kuulon palauttamiseksi tai parantamiseksi.

Konferenssissa oli merkittäviä puhujia, mukaan lukien Bihan presidentti Eberhard Schmidt ja Helios Hörklinik Oberbayernin päälääkäri tohtori Veronika Wolter. Keskustelun huolenaihe oli selkeä: Vaikka CI-implantaatio Saksassa on vakiintunut lääketieteellinen käytäntö, myöhemmässä jälkihoitossa on huomattavasti paranemista, joka on ratkaiseva implantin pitkäaikaisen menestyksen kannalta.

Saksassa suoritetaan vuosittain noin 4000 cochlea -implantaatiota, jotka suoritetaan yli 100 ENT -klinikalla. Tästä vaikuttavasta numerosta huolimatta jälkihoito on usein haaste. Potilaiden on matkustettava satoja kilometrejä maan läpi havaitakseen jälkihoitopäivämääränsä klinikoilla. Tämä johtaa kärsineiden taakkaan, jotka usein riippuvat seuraavasta pätevästä tuesta asuinpaikassaan.

Keskustelu keskittyi myös kuulovammaisten ammattilaisten rooliin. Eberhard Schmidt korosti, että nämä asiantuntijat kykenevät ottamaan tärkeän post -organisaation. Nämä vastuut ovat kuitenkin usein epäselviä ja voivat johtaa sekaannukseen. "Meidän on kiireellisesti selvennettävä, kuka vastaa jälkihoitoon", Schmidt valitti. Hän huomautti, että monet asiaankuuluvan koulutuksen suorittaneet kuulovammaiset ammattilaiset eivät ole riittävästi integroituja tarjontaprosessiin, koska klinikat eivät usein ole halukkaita tunnistamaan palveluitaan.

dr. Wolter, myös CI -kantaja, korosti yhtenäisen kansallisen sääntelyn tarvetta CI -jälkihoitoon. Heidän mielestään potilaita voitaisiin paremmin hoitaa asuinpaikassaan, mikä olisi valtava parannus nykyisessä tilanteessa. "Valtakunnallinen rakenne sulkee suuren aukon", hän korosti. Hän kiitti myös kaksoiskoulutusjärjestelmän laatua kuulossa akustiikkaa, joka on Saksan ratkaiseva kilpailuetu.

Osana tapahtumaa keskusteltiin myös potilaiden näkökulmista. CI -potilas Stefanie Ziegler kertoi omasta kokemuksestaan ​​jälkihoitoon. Implantaationsa jälkeen hänellä oli vaikeuksia löytää riittävä tuki, etenkin muutaman ensimmäisen viikon aikana. "Jälkihoito on ratkaisevan tärkeää - ja tämän pitäisi ihannetapauksessa tapahtua missä asun", hän sanoi. Ziegler on tärkeä ääni yhteisössä ja osoittaa, kuinka välttämätöntä jatkuvaa säestystä kaikille CI -tuille.

Lakisääteinen sairausvakuutus (GKV) osoitettiin myös hoidon helpottamiseksi. IKK Südwestistä peräisin oleva Daniel Schilling korosti, että jälkihoito on tärkeä paitsi potilaiden kaivojen, myös terveysjärjestelmän tehokkuuden kannalta. Hän pyysi vähentämään byrokraattisia esteitä ja vahvistamaan klinikoiden ja kuulon akustiikan välistä yhteistyötä.

Kaiken kaikkiaan tämä lehdistötilaisuus osoittaa, kuinka tärkeää on optimoida jälkihoito CI -potilaille. Kuulon akustiikan integrointi toimitusprosessiin ei vain auttanut potilasta, vaan myös vahvistaa heidän roolissaan olevia asiantuntijoita. Parannuspyyntö tulee kovemmaksi, ja on aika, että kaikki osallistujat työskentelevät yhdessä luodakseen toimivan ja oikeudenmukaisen järjestelmän kaikille kärsiville.