Rakennuspäällikkö Berliinistä vuokrasta, kansalaisten rahoista ja perhe-elämästä

Rakennuspäällikkö Berliinistä vuokrasta, kansalaisten rahoista ja perhe-elämästä

Varhain aamulla 2.9.2025 Berliinin Britzin Spätissä 34-vuotias rakennuspäällikkö puhuu pääkaupunkiseudun asumisen ja työskentelyn haasteista. Savukkeet kädessään, jotka hän osti käytyään äitinsä luona tuomassa jauhoja ja maitoa, hän lähtee kahville ystävän kanssa. Hänen roolinsa Brandenburgissa toimivan rakennusyrityksen päällikkönä saa hänet usein vastaamaan projekteista, kuten rivitalojen rakentamisesta ja suuren supermarketketjun sivukonttoreista.

Vaikka hän työskentelee usein syrjäisillä paikkakunnilla ja palaa vasta perjantaina tai lauantaina, rakennuspäällikkö on hyvin perillä Berliinin korkeista vuokratilanteista. Esimerkkinä hän antaa viisi huonetta, joita vuokrataan 1 800 eurolla. Hänellä on suuri perhe; molemmat hänen vanhempansa ovat kotoisin Libanonista ja hänellä on yhteensä 11 sisarusta. Hän suhtautuu hieman kaksijakoisesti nykyiseen Neuköllnin käsitykseen: hän pitää kaupunginosaa hiljaisempana aikaisempiin aikoihin verrattuna.

Kritiikkiä kansalaisten rahan ja sosiaalisten asioiden suhteen

Rakennuspäällikkö ilmaisee myös huolensa kansalaisten rahoista. Hän uskoo, että se saattaisi estää ihmisiä etsimästä työtä. Hänen lausuntojensa mukaan hänen yrityksensä alhaisin työntekijä ansaitsee 3 100 euroa brutto, samalla kun hän arvostelee kansalaisavustusta työnteon kannustimena. Tämä johtaa hänet edelleen niin sanottuihin sosiaalisiin ongelmiin, joita hän näkee liittyvän rikollisuuteen ja huumekauppaan, erityisesti ilman työlupaa.

Vuodesta 2023 lähtien työttömyysturva II (Hartz IV) korvannut kansalaisetu tähtää inhimillisen toimeentulotason turvaamiseen. Edut sisältävät normaalit kuukausihinnat sekä majoitus- ja lämmityskulut. Ensimmäiset 12 kuukautta kansalaisetuuden saamisesta saavat asua asunnossaan asumiskustannusten tarkoituksenmukaisuudesta riippumatta. Yksinhuoltajakorko nousee 563 euroon vuodesta 2024 alkaen ja äitiysvapaan varallisuustuki on 40 000 euroon asti, mikä jatkuu perheissä niin kauan kuin omaisuusrajat eivät ylity, kertoo [berlin.de].

Eurooppalainen sosiaalijärjestelmien vertailu

Kansainvälisessä vertailussa Saksa tarjoaa verrattain korkean perusturvatason. Vaikka Saksassa kansalaisetuudet tarjoavat kattavat edut, Euroopan sosiaalijärjestelmät vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Itävallassa yksittäinen henkilö saa jopa 1 156 euroa, kun taas Puolassa perusturva on huomattavasti pienempi, vain 160 euroa. Italian kaltaisissa maissa perusturvallisuus on jopa poistettu, mikä lisää monien ihmisten haasteita, kuten [buerger-geld.org] raportoi.

Lopuksi totean, että rakennuspäällikön lausunnot eivät koske vain yksittäisiä kipukohtia, vaan viittaavat myös suurempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka muokkaavat keskustelua työnteon kannustimista ja sosiaaliturvasta Saksassa. Kysymys jää kuitenkin siitä, millä toimenpiteillä voidaan parantaa sekä työnantajien että etuudensaajien tilannetta.